Kirkon elämä määrittyy kirkkovuoden mukaan. Evankeliumikirjassa on jokaiselle kirkkovuoden pyhäpäivälle oma teema ja siitä nousevat raamatuntekstit, rukoukset ja virsisuositukset, jotka vaihtuvat kolmen vuoden syklillä. Toisin kuin kalenterivuosi, kirkkovuosi alkaa adventista.
Liturgiset värit
Kirkkovuosi määrittää kirkossa kulloinkin käytettävän liturgisen värin. Liturginen väri näkyy kirkkotekstiileissä, kuten papin kantamassa stolassa ja alttarin edessä roikkuvassa liinassa. Jokaisella värillä on oma merkityksensä ja oma paikkansa kirkkovuodessa.
Valkoinen on juhlan, ilon, kirkkauden ja puhtauden väri.
Punainen on Pyhän Hengen, tulen, todistuksen ja veren väri.
Vihreä on kasvun ja elämän väri. Se on kirkkovuoden väreistä yleisin.
Violetti/sininen on paaston ja katumuksen väri.
Musta on surun väri, jota käytetään pitkänäperjantaina ja hiljaisena lauantaina. Myös hautajaisissa liturginen väri voi olla musta.
Kirkon vuosi
Adventti on jouluun valmistautumisen aikaa ja kestää ensimmäisestä adventtisunnuntaista jouluaattoon asti. Jokaisella neljällä adventtisunnuntailla on oma aiheensa, jotka käsittelevät eri näkökulmia joulun odottamiseen.
Jouluaatosta loppiaiseen vietetään jouluaikaa. Jouluna juhlitaan sitä, että Jumalan Poika syntyi ihmiseksi. Tosin heti tapaninpäivä muistuttaa ensimmäisestä kristitystä marttyyrista, joka kuoli uskonsa tähden. Uusi vuosi on kirkollisesti Jeesuksen ympärileikkauksen päivä.
Loppiaisena luetaan itämaan tietäjistä, jotka tulivat kumartamaan Jeesusta. Joulun ja pääsiäispaaston välissä on loppiaisaika, jonka sunnuntait puhuvat Jeesuksen voimista ja tehtävästä.
Ennen paaston alkamista on muutama paastonaikaa edeltävä sunnuntai, mutta sitten päästään asiaan. Paasto alkaa tuhkakeskiviikosta, jolloin on mahdollista saada jumalanpalveluksessa tuhkasta risti otsaan merkkinä paaston alkamisesta. Paastonaika on valmistautumista pääsiäisen suureen juhlaan. Se voi olla fyysistä paastoa, kuten jostain tietystä ruoasta pidättäytymistä, mutta sen tulisi olla erityisesti henkistä paastoa, eli pyrkimystä parannuksen tekemiseen. Paasto tiivistyy palmusunnuntaina alkavalla hiljaisella viikolla. Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, missä hurraava väkijoukko toivotti hänet tervetulleeksi. Mieli muuttui pian. Kiirastorstai on ehtoollisen asettamisen muistopäivä, jota seuraa pitkäperjantai – Jeesuksen kuolinpäivä.
Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Koko kristinuskoa ei olisi olemassa, ellei Jeesus olisi noussut kuolleista. Pääsiäinen on ylösnousemuksen juhla, kuten jokainen sunnuntai. Pääsiäisriemu kestää helluntaihin asti. Siihen mahtuu myös helatorstai, joka on Kristuksen taivaaseenastumisen juhlapäivä.
Helluntai on kirkon syntymäpäivä – päivä, jolloin Jeesuksen lupaama Pyhä Henki saapui maailmaan. Valtaosa kesää on helluntaijaksoa, jonka pyhät käsittelevät kristillisen elämän asioita laidasta laitaan. Mukaan mahtuu esimerkiksi juhannus, joka on Johannes Kastajan muistopäivä. Helluntaijakson, ja samalla koko kirkkovuoden, päättää Tuomiosunnuntai. Se muistuttaa Jeesuksen lupauksesta palata maailman lopussa tuomitsemaan elävät ja kuolleet.
Kysymykset
- Mistä kirkkovuosi alkaa?
- Minkä takia kiirastorstaita vietetään?
- Mikä kirkkovuoden päivistä on kirkon syntymäpäivä?
- Mitä valkoinen kuvaa liturgisena värinä?
Nettiripari 