Musiikki on Jumalan lahja, osa hänen hyvää luomistyötään. Sen avulla voi parantaa omaa mielialaansa, tuntea yhteyttä toisten kanssa (yhdessä laulavien sydämen sykkeet synkkaavat) ja puhua Jumalalle. Musiikkia tekevä voi kokea, miltä tuntuu luoda. Musiikki on oma kielensä, jota ymmärretään yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Musiikki Raamatussa
Raamatussa musiikki on myös mukana. Siellä on kokonainen kirja omistettu psalmeille, jotka olivat oman aikansa virsiä, ja toinen valitusvirsille. Ehtoollisen asettamisen jälkeen kerrotaan, että Jeesus ja opetuslapset lauloivat kiitosvirren ennen Öljymäelle lähtemistä (Matt. 26:30). Vaikka alkuperäinen tapa laulaa ja soittaa psalmeja on hukkunut historian hämyyn, niitä käytetään jumalanpalveluksissa edelleen sekä luettuina että laulettuina.
Musiikin rauhoittava voima oli tuttu jo Vanhan testamentin aikana. Israelin ensimmäisestä kuninkaasta, Saulista, kerrotaan, että Jumalan hylättyä hänet paha henki vaivasi häntä. Apuun hankittiin Daavid, joka osasi soittaa harppua kauniisti. ”Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.” (1. Sam. 16:23)
Raamatussa musiikki kuuluu juhliin (esim. 2. Moos. 15:1–21, 1. Sam. 6:5, Jes. 51:3b, Luuk. 15:25 jne.). Iloista juhlatunnelmaa luodaan musiikin avulla, ja tanssijalka alkaa sen myötä väpättää. Raamatun ylistysvirsien kuvauksille on tyypillistä, että ylistäjä on niin iloinen, ettei kykene pitämään kiitosta sisällään. Ylistyslaulu Jumalalle suorastaan purskahtaa ulos hänestä riippumatta siitä, missä hän on ja kuka häntä kuuntelee – ihan kuin paremmassakin musikaalissa.
Musiikki seurakunnassa
Luterilaisille kirkkomusiikki on aina ollut kova juttu. Mahtipontiset urkukappaleet ja synkät virret ovat syvällä kansankirkollisuutemme sielussa. Vaikka kirkkoon on vähitellen tullut kevyempääkin kristillistä musiikkia, on vielä porukkaa, jonka mielestä vaikka sähkökitara on saatanasta ja sen soittaminen kirkossa suorastaan pyhäinhäväistys.
Virsien laulaminen on tärkeä osa jumalanpalvelusta. Augustinus sanoi, että joka laulaa, rukoilee kahdesti. Hän tarkoitti nimenomaan hengellisten laulujen laulamista, ei mitä tahansa laulamista. Virsikirjan lauluissa on kaikissa sanat, joiden laulamista voi ajatella rukoilemisena ja uskon tunnustamisena. Jumalanpalveluksessa laulettavat virret valitaan joka pyhä erikseen sen mukaan, missä kohtaa kirkkovuotta ollaan menossa. Kastejuhlissa, häissä ja hautajaisissa lauletaan myös virsiä, jotka valitaan toimituksen erityisluonnetta silmällä pitäen yhdessä osallistujien kanssa.
Nuorisotyössä ja riparilla lauletaan paljon nuorten veisuja. Ne eivät ole (suurimmaksi osaksi) virallisesti virsiä, vaan kevyemmän tyylisiä hengellisiä lauluja, jotka on koottu yhteen kirjaan. Käytössä olevat nuorten veisut riippuvat siitä, mikä kirja milläkin seurakunnalla on olemassa. Esimerkiksi Nuoren seurakunnan veisukirja ja Elämän siiville -sarjat julkaisevat kirkon nuorisotyön käyttöön tarkoitettuja laulukirjoja säännöllisin väliajoin (eli niissä olevat laulut vaihtuvat painoksesta toiseen).
Gospel on yleisnimi hengelliselle musiikille. Kristillistä musiikkia on tarjolla suomeksi ja englanniksi ihan jokaisella musiikkityylillä raskaasta metallista räppiin ja elektroniseen musiikkiin.
Perustason virsitietämystä
On joitain virsiä, jotka olisi hyvä tietää ihan yleissivistyksen vuoksi. Tässä niitä muutama.
Virsi 1: Hoosianna
Tätä lauletaan ensimmäisenä adventtina kaikkialla Suomessa. Monelle joulunodotus alkaa nimenomaan hoosiannan laulamisesta.
Virsi 21: Enkeli taivaan
Martin Lutherin perinteinen jouluvirsi, joka vieläkin lauletaan koulujen joulukirkoissa. Yleensä lauletaan säkeistöt 1–3 ja 10 niin, että viimeisen säkeistön aikana seistään.
Virsi 77: Käy yrttitarhasta polku
Pitkäperjantain virsi, joka siis lauletaan ilman säestystä (urut ovat hiljaa pitkäperjantain jumalanpalveluksessa).
Virsi 88: Lensi maahan enkeli
Pääsiäisvirsi.
Virsi 341: Kiitos sulle, Jumalani
Kaunis ja suosittu kiitosvirsi, johon saattaa törmätä niin jumalanpalveluksessa kuin hautajaisissa.
Virsi 396: Käyn kohti sinua
Niin kutsuttu Titanic-virsi, jota kyseisen aluksen orkesteri tarinan mukaan soitti, kun laiva painui mereen.
Virsi 517: Herra, kädelläsi
Pekka Simojoen suosittu virsi, jota lauletaan nykyisin kaikkialla.
Virsi 600: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
Dietrich Bonhoeffer kirjoitti virren sanat keskitysleirillä ennen kuin hänet murhattiin siellä.
Virsi 932: Oi ihmeellistä armoa (Amazing Grace)
Entisen orjakauppiaan kirjoittama kansainvälisesti tunnettu ja rakastettu virsi armosta.
Virsi 971: Maan korvessa kulkevi
Tuttu lastenlaulu, joka on äskettäin lisätty virsikirjan lisävihkoon. Suosittu niin ristiäisissä kuin hautajaisissa.
Kysymykset
- Mitä hyötyä musiikista on?
- Miten musiikki on mukana Raamatussa?
- Miksi jumalanpalveluksessa lauletaan?
- Mitkä yllä olevista virsistä olivat sinulle ennestään tuttuja? Missä olet kuullut ne?
- Mikä noista virsistä on suosikkisi? Miksi?
- Mikä noista virsistä kävisi konfirmaatiovirreksi?
Nettiripari 