Olet varmasti hyväksynyt monet käyttöehdot lukematta, mitä niissä sanotaan. Uuden sovelluksen ladattua tai jotain tilattua pitää aina painaa nappulaa, että hyväksyn, vaikka en todellakaan ole jaksanut katsoa, mitä hyväksyn.
Kasteessa sinut on liitetty kristinuskoon. Vanhemmat ja kummit ovat hyväksyneet kristinuskon käyttöehdot puolestasi. Rippikoulu on sitä varten, että tietäisit, mitä niissä käyttöehdoissa lukee. Mitä tarkoittaa olla kristitty? Mitä kasteessa saa? Vaikka sinut kastettaisiin vasta riparin jälkeen, kyse on silti samasta asiasta. Ensin sinulle selviää, mihin olet liittymässä, ja sitten liityt kirkkoon kasteen kautta omasta tahdostasi.
Rippikoulu on kasteopetusta. Siksi siellä puhutaan niin paljon Jeesuksesta. Siksi riparilla opetetaan nimenomaan kristinuskon jutuista, eikä yleistä etiikkaa tai sitä, mitä muissa maailmanuskonnoissa uskotaan – sellaiset jutut kuuluvat koulun uskonnonopetuksen alaan. Riparilla opit, mitä tarkoittaa, että sinä olet kristitty ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.
Nuoren kohdalla riparin tulee kestää vähintään puoli vuotta ja kahdeksankymmentä tuntia. Siihen kuuluu paitsi opetusta, myös konkreettista osallistumista oman seurakunnan toimintaan. Siksi riparia ei voi suorittaa vain kirjaa (tai nettisivua) lukemalla. Myös muualla kuin omassa seurakunnassa leirin käyvät joutuvat suorittamaan niin kutsutun seurakuntajakson, jonka mittaan he tutustuvat kotiseurakuntansa toimintaan.
Jos rippileiri ei kutsu sinua, riparin suorittamiseen on muitakin vaihtoehtoja. On olemassa iltaripari, joka kokoontuu säännöllisesti iltaisin koulun jälkeen monta kuukautta. On olemassa päiväripareita, jotka ovat leirin mittaisia, mutta osallistujat käyvät nukkumassa kotona. Sitten on erilasia hybrideitä edellisistä tai ihan puhtaita yksityisrippikouluja, jos olosuhteet sitä vaativat. Parhaiten tietoa seurakuntasi riparivaihtoehdoista löydät ottamalla yhteyttä oman seurakuntasi rippikoulutyöntekijöihin. Jos taas ripari tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta tässä hetkessä, älä stressaa, sillä voit suorittaa sen myös myöhemmin.
Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei olisikaan kastettu. Itse asiassa 15-vuotiasta tai vanhempaa ei voi kastaa muuten kuin riparin jälkeen. Riparin ei ole pakko johtaa kasteeseen tai konfirmaatioon – sen voi käydä ihan mielenkiinnosta ja sitten miettiä, haluaako ottaa kasteen tai tulla konfirmoiduksi vai ei. Rippikoulu ja konfirmaatio ovat kaksi eri asiaa. Ripari on konfirmaation edellytys, ja konfirmaatio puolestaan on edellytys täysivaltaiselle seurakunnanjäsenyydelle. Kuitenkin on hyvä muistaa, että niin ripari kuin konfirmaatio ovat vapaaehtoisia (ellet halua konfirmaation tuomia etuja).
Konfirmaatio
Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfiksessa vahvistetaan konfirmoitavaa ja hänen uskoaan. Tärkeä osa konfirmaatiota on, että konfirmoitava tunnustaa kristillisen uskon yhdessä seurakunnan kanssa ja ilmoittaa siten halunsa elää kristittynä. Konfiksessa konfirmoitava saa Kolmiyhteisen Jumalan siunauksen samoin sanoin, joilla hänet on kasteessa siunattu. Jos ihminen käy rippikoulun vasta aikuisena ja hänet kastetaan sen jälkeen, ei häntä tarvitse erikseen konfirmoida.
Konfirmaatio tuo mukanaan oikeuksia. Konfirmoitu saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Hän voi toimia kummina, jos häntä kyseiseen vastuutehtävään pyydetään. Lisäksi hän voi täysi-ikäisyyden saavutettuaan mennä kirkossa naimisiin.
Kysymykset
- Mistä rippikoulussa on kysymys?
- Mitä konfirmaatio tarkoittaa?
- Mitä oikeuksia saat konfirmaation myötä?
- Tutustu konfirmaation kaavaan (http://kirkkokasikirja.fi/toim/02_konf_b.pdf). Milloin konfirmoitavat tulevat alttarille (kaksi kertaa)?
Nettiripari 