Lapsena opittu iltarukous on monen ensimmäinen kosketus rukouksen kanssa. Itse opin iltarukouksen: ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivilläsi meitä peitä, älä meitä koskaan heitä.” Sitten on myös se (itse asiassa tosi karmiva) klassikko: ”Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Sijailtain jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi.” Jos jätetään vähemmälle huomiolle tuo ”jos kuolen nukkuessani” -ajatus, niin illalla rukoileminen on todella tavallista ja rauhoittavaa. Kun on käymässä nukkumaan, monella muutenkin pyörii mielessä se, mitä päivällä on tapahtunut. Iltarukous on tapa jättää päivän asiat ja tuleva yö Jumalan käsiin, että voi itse kaikessa rauhassa vetää hirsiä.
Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Myönnettäköön, että toinen osapuoli on varsin hiljainen tässä keskustelussa, mutta se ei tarkoita, ettei hän kuuntelisi ja vastaisi. Vähän kuin keskustelisi introvertin kanssa, joka kyllä nyökkää ja ynähtelee, vaikka ei puhukaan paljoa. Ja rakastaa sinua ja haluaa tietää sinusta kaiken.
Kuten kaikille persoonien välisille suhteille, yhteydenpito on tärkeää myös ihmisen ja Jumalan suhteelle. Jumala haluaa, että me juttelemme hänelle, kerromme iloistamme ja suruistamme, kiitämme hyvästä ja pyydämme apua ongelmiimme. Siksi rukous on oleellinen osa kristillistä elämää.
Rukouksia on monenlaisia. On ihan sellaista tajunnanvirtaa, että puhuttelee Jumalaa ja sitten kertoo hänelle, mitä mieleen tulee. On salamarukouksia, kun vaan katsoo taivasta ja ajattelee Jumalaa. On kiitosrukouksia ja pyyntörukouksia. Esirukous, jollainen on jokaisessa jumalanpalveluksessa, tarkoittaa sitä, että rukoillaan yhdessä muiden puolesta (tai mitä Esmeralda tuossa videossa tekee). Yhteinen esirukous perustuu Jeesuksen lupaukselle: ”mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa” (Matt. 18:19). Siunaus on rukous, jossa pyydetään kaikkea Jumalan antamaan hyvää sille, jota siunataan.
Jeesus opetti paljon rukouksesta. Hän kehotti rukoilemaan Isä meidän -rukouksen sanoin (Matt. 6:9–13) sekä rehellisesti ja nöyrästi (Luuk. 18:9–14). Hän korosti, että meidän tulee pyytää tarvitsemaamme Jumalalta väsymättömästi, suorastaan rankuttamiseen asti (Luuk. 11:5-13, 18:1-8).
On silti hyvä muistaa, että Jumala ei ole rukousautomaatti. Hän ei ole velvollinen tekemään jotain tai antamaan meille haluamaamme asiaa vain siksi, että pyysimme sitä häneltä kauniisti. Hän on kaikkivaltias, kaikkitietävä ja rakastava Isä. Hän haluaa meidän parastamme ja tietää, mitä se on – paremmin kuin me itse. Asetelmassa on vähän samaa, kuin jos lapsi pyytäisi vanhemmiltaan ponia. Minun vanhempani kieltäytyivät. Olin tästä kovasti järkyttynyt – olinhan sentään piirtänyt ponista hienon kuvan meidän autotallissa, joten miksi he eivät minulle ponia suoneet? Aikuisena olen vaan kiitollinen siitä, että he tiesivät paremmin. Luotan siihen, että Jumala tietää vielä paremmin.
Kysymykset
- Mitä eri rukouksia tunnet?
- Miksi ihmiset rukoilevat?
- Mitä Jeesus opetti rukouksesta?
- Miksi jumalanpalveluksessa on aina esirukous, jossa koolla oleva seurakunta rukoilee yhteisten asioiden puolesta?
Nettiripari 