Jos Jumala loi maailman hyväksi ja kauniiksi, miksi on olemassa niin paljon pahaa? Miksi ihminen on luonnostaan tällainen itsekäs pikku kakkiainen?

Kristinuskon vastaus on synti. Synnistä puhuttaessa tarkoitetaan kaikkea sitä, mikä on Jumalan tahtoa vastaan – pahoja tekoja, ilkeitä ajatuksia, itsekkyyttä, luonnon tuhoamista, tuomitsemista ja niin edelleen. Kaikki se, mikä ei toteuta rakkauden kaksoiskäskyä, eli ei ole Jumalan rakastamista yli kaiken ja lähimmäisen rakastamista itsensä lailla, on syntiä. Synti on sydämen eroa Jumalasta. Se on kuilu ihmisen ja Jumalan välillä, sekä ihmisten välillä.
Syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3:1–19) kuvaa, miten synti tapahtuu. Ensin on jotain kiellettyä, kuten hyvän ja pahan tiedon puun hedelmä Edenin puutarhassa. Sitten kielletty alkaa houkuttaa, ja ihminen alkaa kamppailla itsensä kanssa, että onko se nyt kuitenkaan niin paha. Jos minä vaikka vaan vähän, eihän se ketään haittaa…? Samoin Eeva käy keskustelua käärmeen kanssa ja alkaa himoita hedelmää. Hän lankeaa, ja perässä Adam, joka ei vaikuta edes miettivän koko asiaa.

Synnillä on aina seurauksensa, samoin syntiinlankeemuskertomuksessa. Eevan ja Adamin ”silmät avautuivat” ja he tajusivat töppäyksensä, peittivät häpeänsä ja menivät piiloon tekojensa seurauksia. Kun he jäivät kiinni, he eivät suostuneet tunnustamaan tehneensä väärin, vaan syyttivät kaikkia muita paitsi itseään, kuten ihmisellä on tapana tehdä. En se minä, vaan tuo!
Syntiinlankeemuskertomuksen yhteydessä puhutaan perisynnistä. Se tarkoittaa ihmisen synnynnäistä taipumusta itsekkyyteen. Sen sijaan, että hän rakastaisi Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään, hän rakastaa itseään yli kaiken. Tästä itsekkyydestä nousee monia muita erilaisia syntejä, ja siitä on suorastaan mahdotonta päästä eroon omin neuvoin. Sen tähden jokainen ihminen on syntinen.
Vaikka Jumala tiesi ihmisen kykenevän pahaan ja rikkovan hänen tahtoaan vastaan, hän antoi meille vapaan tahdon. Hän olisi voinut tehdä meistä tahdottomia robotteja, mutta valitsi toisin. Hän halusi meidän tekevän omat valintamme, ja olevan hänen lapsiaan omasta halustamme. Hän haluaa meidän rakastavan häntä vapaasti, kuten hän rakastaa meitä.

Synnin raitiovaunuongelma
Raitiovaunuongelma on tunnettu eettinen ajatuskoe, jossa pitää ratkaista kuvitteellinen tilanne. Klassisessa muodossaan tilanne on tämä: hallitsematon raitiovaunu syöksyy eteenpäin kiskoilla ilman, että sitä voi enää pysäyttää. Jos asialle ei tee mitään, ratikka törmää viiteen ihmiseen, jotka ovat sen kulkuradalla. Paikalle osunut jalankulkija, eli se, jonka tehtävä on tehdä eettinen valinta, huomaa toisetkin kiskot. Jos hän radan vaihdetta kääntämällä ohjaa raitiovaunun toisille kiskoille, se törmää ainoastaan yhteen ihmiseen. Eli yhden hengen hinnalla on mahdollista pelastaa viisi.[1]
Monelle valinta olisi näillä spekseillä varmaan aika helppo: eikö kuitenkin ole parempi, että useamman henki pelastuu kuin vain yhden?
Mutta entä jos se yksi onkin sinulle tuttu ja ne muut uppo-outoja? Entä jos se yksi on sinun kaikkein rakkain ihminen? Pelastaisitko silti ne muut, vaikka he olisivat kuinka hyviä ja yhteiskunnalle arvokkaita tyyppejä?
Tuskinpa. En minäkään, vaikka tiedän sen olevan väärin.

Syntiä ja sen seurauksia voi tarkastella ratikkaongelman avulla. Ihmisten synti on se, mikä saa hallitsemattoman, raiteilla olevien tuhoa kohti syöksyvän ratikan liikkeeseen, sillä ”synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23a). Synnin tähden jokainen syntinen – elikkä jokainen ihminen – on ratikan tiellä, valmiina tuhoon. Koko ihmiskunnan historia sotineen, murhineen, orjuutuksineen, vihoineen, saastutuksineen ja itsekkyyksineen odottaa tuhoa… Mutta on myös toinen raide, jolle Jumala voi kääntää ratikan. Sillä raiteella on hänen rakas Poikansa, joka ei ole tehnyt mitään pahaa.
”Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle”, sanoo Jeesus (Luuk. 18:27). Harva ihminen on valmis uhraamaan rakkaintaan, mutta Jumala sen teki. Jumala tiesi, että ihminen päätyisi rikkomaan hänen tahtoaan vastaan, joten hänellä oli suunnitelma ihmisen pelastamiseksi alusta asti.[2] Siksi Jeesus tuli ihmiseksi. Hän eli maailmanhistoriassa ainoana synnittömän elämän, koska on Jumalan Poika. Synnittömänä hän pystyi ottamaan kantaakseen kaikkien muiden ihmisten synnit ja sovittamaan ne. Hän korjasi ihmisen ja Jumalan yhteyden, jonka synti oli rikkonut, ja mahdollisti synnistä aiheutuvan tuhon välttämisen.
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_problem.
[2] Syntiinlankeemuskertomuksen kohtaa ”ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän” (1. Moos. 3:15b) kutsutaan ”protoevankeliumiksi”, jossa voi nähdä viittauksen Jeesuksen ristinkuolemaan. Ristiinnaulitessa jalkojen naula laitettiin joskus kantaluun yläpuolelta jalasta läpi, jolloin voisi sanoa, että käärme (=saatana) oli ristillä iskenyt Jeesusta kantapäähän ja Jeesus puolestaan oli ristinkuolemansa kautta murskannut pahalta pään.
Kysymykset
- Mistä kristinuskon mukaan maailmassa oleva paha ja kärsimys aiheutuvat?
- Lue syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3:1–19). Miksi ihmiset rikkoivat Jumalan käskyä, vaikka sitä olisi ollut tosi helppo noudattaa?
- Miksi Jumala lähetti Jeesuksen ihmiseksi?
- Miksi Jumala ei pakottanut ihmisiä tekemään tahtonsa mukaan, vaikka olisi voinut?