Olet saattanut kuulla kreationisteista. He uskovat, että maailma on vain noin kuusituhatta vuotta vanha, ja että Jumala loi sen tasan kuudessa päivässä. Heidän silmissään evoluutioteoria on valhe, jota pahaa tahtovat tahot ovat levittäneet Darwinista asti huijatakseen herkkäuskoisia.
Olet saattanut kuulla ihmisistä, jotka uskovat maailman olevan litteä. Jos et ole, niin Netflixissä on hyvä dokumentti nimeltä Behind the Curve (https://www.imdb.com/title/tt8132700/)
Nämä ovat ihmisiä, jotka heittävät tieteen romukoppaan ja ajattelevat uskon olevan tarpeeksi. Sitten on niitä, jotka eivät näe uskossa mitään arvokasta, vaan omistautuvat tieteelle ja tekevät siitä uskontonsa. Elämällä ei ole merkitystä ja kaikki on sattumaa syntymästä kuolemaan, jonka jälkeen ei ole mitään.
Ottamalla uskosta ja tieteestä vain toisen ja rakentamalla maailmankuvan sen ympärille jää paljosta paitsi. Katsotaan seuraavaksi vähän lähemmin, mitä tämä tarkoittaa.
Vastauksia eri kysymyksiin
Tiede tutkii maailman ilmiöitä, jotka voi havaita ja todentaa. Se on julkista, avointa, itseään korjaavaa ja toistettavaa. Tieteen luonteeseen kuuluu, että vuosien ja vuosisatojen aikana tieteellinen maailmankuva ja sen tarjoamat totuudet muuttuvat. Aikanaan kaikki tiesivät, että maailma on litteä. Nyt me (tai ainakin useimmat meistä) tiedämme paremmin. Aikanaan kaikki tiesivät, että Pluto on planeetta. Nyt tiedämme, että asia ei ole niin yksinkertainen. Tiede saa tietoa tutkimuksen ja kokeiden kautta. Se kysyy, ”mikä on xyz?”
Uskonasiat ovat yliluonnollisia, eikä niitä voi siis tutkia tieteellisin keinoin. Emme voi tutkia, onko Jumala olemassa vai ei. Usko alkaa siitä, mihin tiede loppuu. Usko Jumalaan rakastavana Luojana, joka tahtoo ihmisille hyvää ja pitää heistä huolta on jotain, mitä tiede ei voi todentaa. Raamattua ei pidä lukea tieteellisenä tekstinä, sillä sitä se ei ole, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Evoluutioteoria kertoo, miten maailma on syntynyt. Raamattu kertoo, miksi. Miksi me olemme olemassa?
Molempi parempi
Muistan elävästi, kun lukion biologianopettajani sanoi: ”Ihmisen elämän tarkoitus on tuottaa paskaa.” Karusti laukaistu, mutta ihan totta. Tieteen näkökulmasta ihmisen tehtävä on palvella ravintoketjun osana. Eläimet syövät kasveja, me syömme kasveja ja eläimiä. Me tuotamme lantaa ja meistä tulee lantaa, joka ruokkii uusia kasveja, jotka ruokkivat uusia eläimiä ja ihmisiä. Piirteemme ovat sattuman, evoluution ja biologian tulosta.
Tieteen näkökulmasta oikea ja väärä ovat jotain, mihin ihmisyhteiskunnat ovat suostuneet toimiakseen. Yhteisössä ei voi elää ilman sääntöjä hyväksyttävästä käytöksestä. Ihmisen arvo on sopimus tai se, paljonko hänestä voi olla hyötyä yhteisölle tai toiselle ihmiselle.
Usko tarjoaa meille vähän ylevämpää elämän tarkoitusta ja syytä olla olemassa. Sen mukaan Jumala on meidät kaikki tarkasti suunnitellut ja luonut juuri tällaisiksi kuin olemme, ihmeiksi. Hän haluaa meidän olevan onnellisia, elävän rakastaen häntä, itseämme ja toisiamme, ja kerran pääsevän hänen luokseen taivaaseen.
Uskon näkökulmasta oikea ja väärä ovat olemassa riippumatta siitä, mitä mieltä ihmiset niistä ovat. Kaikilla on luonnostaan sama ihmisarvo, joka tulee siitä, että rakastava Jumala on luonut meidät kuvikseen.
Väitän, että monipuolisimman ja hedelmällisimmän maailmankuvan saamme, kun annamme tieteelle ja uskolle mahdollisuuden elää yhdessä toisiaan täydentäen.
(Tubettaja Pastorific on pohdiskellut näitä juttuja alla olevassa videossa.)
Kysymykset
- Millaisia asioita tiede tutkii?
- Mitä juttuja koskevat tieteelliset ”totuudet” ovat vuosisatojen aikana muuttuneet?
- Miten tiede saa tuloksia?
- Voiko Jumalan olemassaolon tai olemattomuuden todistaa tieteellisesti?
- Millaiset asiat kuuluvat uskon alaan?
- Katso yllä oleva Pastorificin video. Miksi tarvitsemme sekä uskoa että tiedettä?
- Mitä ajattelet: miksi monen mielessä usko ja tiede ovat toisensa poissulkevia tapoja selittää maailmaa?
Nettiripari 